Yritysvastuuta ja Politiikkaa - CR and Politics

Osallistuva tutkija on kritiikille avoin

2011-02-08T23:01:00.009+02:00

Maarit Laihonen pohti tämän blogin edellisessä merkinnässä tieteen ja poliittisen osallistumisen välistä suhdetta. Aihe on tuttu myös minulle, mutta oma asetelmani on päinvastainen kuin Laihosella. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut päivätyöni viimeiset yhdeksän vuotta. Tiede sen sijaan on tuon ajan ollut harrastus, johon olen käyttänyt vaihtelevan määrän vapaa-ajastani.

Olenko poliittisesta vaikuttamisesta ja edunvalvonnasta toimeentuloni saavana ihmisenä epäuskottava osallistuja tieteellisessä keskustelussa? Voiko kukaan ottaa yhteiskuntatieteellistä argumenttiani vakavasti?

Riippuu argumentista - ja vain siitä. Minulle tieteen hienous on juuri siihen ainakin periaatteessa kuuluvassa tasa-arvoisuudessa. Jos teoria tai argumentti kestää kritiikin ja testauksen, sitä on pidettävä pätevänä. Oleellista ei ole se, kenen teoriasta tai argumentista on kyse.

Minun toimintani edunvalvontajärjestön työntekijänä ei siis mitätöi tieteellistä sanottavaani, eikä vastaavasti Laihosen poliittinen osallistuminen hänen tutkimustyötään. Sanomamme ja kirjoittamamme sisältö ratkaisee.

Täysin merkityksettömiä tieteellisen keskustelun kannalta eivät poliittiset sidoksemme kuitenkaan ole. Ne paljastavat arvoistamme ja motiiveistamme jotain sellaista, minkä moni muu pitää omana tietonaan. Tämä puolestaan voi ohjata kriitikot löytämään argumenttiemme heikoimmat kohdat ja tarkentamaan arvioivan katseensa niihin.

Avoimesti vaikuttamiseen pyrkivät ihmiset tulevat siis tietelliseen keskusteluun ikään kuin todennäköisimpiä sokeita pisteitään esitellen. Sitä tuskin voi pitää epäilyttävyyden merkkinä. Enemmän hälytyskelloja soittaa tutkija, joka kertoo tarkkailevansa yhteiskuntaa täysin objektiivisesti, vain ja ainoastaan totuuden etsinnän ohjaamana.

Kun tutkija sekaantuu politiikkaan

2011-02-08T10:04:00.000+02:00

Kevään eduskuntavaalit ovat mielenkiintoista aikaa politiikkaa tutkivalle, kuten minulle. Tänä keväänä tarkastelen asiaa kuitenkin myös varsin erilaisesta näkökulmasta, eli yksityishenkilönä Leo Straniuksen tukiryhmäläisenä. Stranius oli mm. viime syksynä mukana Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet -seminaarissa keskustelemassa mm. palmuöljyyn liittyvistä kysymyksistä.

Syyt, joiden vuoksi lähdin tukemaan eduskuntavaaliehdokasta, liittyvät tietenkin omiin toiveisiini tulevaisuuden politiikan suunnasta. Samassa jouduin kuitenkin pohtimaan tutkimusetiikkaani aivan erilaisella tavalla. Koska kannatukseni on julkista, miten erotan tutkimuksessani osallistumiseni ja tarkkailuni? Sattumoisin kysymykset, joista ehdokkaani on kiinnostunut, ovat useissa kohdin myös niitä, joista olen tutkijana kiinnostunut.

Hetimiten tutkimuksen piiristä mieleeni tulevat ainakin dosentti, yliopistonlehtori Thomas Wallgren ja professori Heikki Patomäki, jotka ovat itse lähteneet ehdokkaiksi kevään vaaleissa. Tutkimus ja tiede eivät ole erillään politiikasta ja ne varmasti antavat tietoa, joka tukee vaikuttamista ja päätöksentekoa. Kantaaottavuus on kuitenkin yksi tärkeitä tutkimukseen liittyviä kysymyksiä, joihin yksiselitteistä vastausta ei ole.

Tieto ei lisää vain tuskaa vaan myös intoa ja halua vaikuttaa asioihin tavalla tai toisella, minun tapauksessani varsin pienellä panoksella taustajoukoissa. Eittämättä ainakin joku tulee kuitenkin pohtineeksi, miten tällainen tutkija antaa osallistumisensa vaikuttaa tutkimukseensa.

Jotten joutuisi pohtimaan tätä mielestäni varsin tärkeää kysymystä yksinäni, haastankin Yritysvastuun politiikan tutkimusverkostolaiset keskustelemaan aiheesta täällä ja postituslistalla!

Kiinnostavaa vaalikevättä kaikille!

2.-3.9.2010 järjestetyn Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet -seminaarin antia

2010-10-18T09:41:00.000+03:00

Syyskuun alussa Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla järjestämä seminaari keräsi parhaimmillaan toistasataa innostunutta puhujaa ja kuulijaa niin tieteiden eri aloilta, järjestöistä kuin yrityksistäkin. Palautteen perusteella alustukset olivat toivottu lisä yhteiskunnalliseen yritysvastuukeskusteluun.

Esitykset ovat saatavilla osoitteessa: http://www.hse.fi/FI/news/themes/environment/Suomalaisyritysten+globaalit+eettiset+haasteet+-seminaarin+esitykset.htm. Kaikkia lopullisia esityksiä ei vielä ole saatavilla ja osaa voi kysellä minulta sähköpostitse (maarit.laihonen@aalto.fi).

Koska yritysvastuun poliittiset ulottuvuudet näyttävät kiinnostavan yhä laajempaa kenttää, toivoisimme, että kiinnostuneet lähettäisivät aktiivisesti tietoa tapahtumista, hankkeista ynnä muista kiinnostavista asioista postituslistalle (jos et vielä ole listalla, ota minuun yhteyttä). Listan toiminnassa on ollut ongelmia, mutta jos viestisi ei mene läpi, voit lähettää viestisi minulle, niin laitan eteenpäin.

Kiitämme kaikesta palautteesta ja loistavista keskusteluista!

Aurinkoista syksyä toivoen,
Maarit Laihonen & seminaarin järjestelyryhmä

Matkakertomus: Society for Business Ethics 2010 Annual Meeting

2010-08-26T10:56:00.002+03:00

August 7-10, 2010 Montreal, Quebec, Canada

Society for Business Ethics (SBE) on vuonna 1980 perustettu liike-elämän etiikan tutkijoiden kansainvälinen yhdistys. Kyse on myös Business Ethics Quaterly -nimisen akateemisen lehden taustayhteisöstä. Yhdistys järjestää vuosittain (tavallisesti Academy for Management kokouksen yhteydessä) aihepiirin uusinta tutkimusta esittelevän kokouksen. Tänä vuonna SBE:n vuosikokous pidettiin Montrealissa, Kanadassa. Yhdistyksen vuosikokoukseen valittavat paperit käyvät läpi tieteellisen vertaisarviointiprosessin. Kyseisessä prosessissa hyväksytyksi tullut paperimme The Politics of Corporate Responsibility oli sijoitettu heti kokouksen alkuun ja pääsimme puhumaan virkeälle ja arvovaltaiselle liike-elämän etiikan tutkijajoukolle istunnossa, jossa luodattiin liike-elämän etiikan ja yritysvastuun erilaisia poliittisia ja kulttuurisia ympäristöjä.

Yritysvastuun poliittisia ulottuvuuksia tarkasteleva paperimme oli SBE:n vuosikokouksessa sopivassa akateemisessa keskusteluympäristössä. Kysymys liikeyritysten yhteiskunnallisesta asemasta kapitalismin nykyvaiheissa ja sen eri variaatioissa keskustelutti kokouksen osallistujia hyvin monenlaisten otsikoiden alla. Kokouksessa oli juuri poliittisen yritysvastuun aihepiiriin keskittyviä istuntoja, mutta teema tuli näyttävästi esiin myös yllättävissä yhteyksissä. Ehkä kuumimmat aihepiirin keskustelut käytiin istunnoissa, joissa pohdittiin finanssikriisin eettisiä ja poliittisia seurausvaikutuksia ja opetuksia. Finanssikriisin taustoja koskevissa keskusteluissa liike-elämän etiikan ja yritysvastuun tutkijat heittäytyivät välillä hyvinkin itsekriittisiksi. Olisikin kiinnostavaa kuulla, miten räikeäksi akateeminen itsekritiikki yltyy finanssikriisin ydintä lähempänä olevissa keskustelupiireissä kuten vaikkapa rahoituksen alan kansainvälisissä tutkijatapaamisissa.

Finanssikriisin lisäksi SBE:n vuosikokouksessa näkyvä ja ajankohtainen liike-elämän etiikkaa ja poliittista teoriaa yhdistävä keskustelu pureutui haasteisiin, joita syntyy kun monikansallisilta liikeyrityksiltä vaaditaan globalisoituvassa taloudessa yhä laaja-alaisempaa ihmisoikeuspolitiikkaa. Ylipäätään kysymys siitä, missä määrin globalisaation eettisiin haasteisiin voidaan vastata näkemällä yritykset yhä enemmän valtioiden perinteisille tonteille tulevina poliittisina toimijoina ja vastuunkantajina, askarrutti kokouksen osallistujia. Tämän kysymyksen ympärillä näkyi myös jakolinjoja tutkijoiden välillä. Osan mielestä usko yritysten poliittiseen ja sosiaaliseen vastuunkantokykyyn on merkittävä globaalin talouden hallintaongelmien taustatekijä kun taas toisten mielestä kyseessä on pikemminkin ratkaisu moniin yhteiskunnallisiin ongelmiimme. Yhtä kaikki, näyttää siltä, että akateeminen keskustelu poliittisesta yritysvastuu on vahvistumassa ja tulemme näkemään teemasta jatkossa monia kiinnostavia tutkimuksia.

Jukka Mäkinen & Arno Kourula

Kutsu 2.-3.9.2010 seminaariin

2010-07-29T10:29:00.000+03:00

Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet -seminaari 2.-3.9.2010

Yritysvastuun politiikan tutkimusverkosto järjestää syyskuun 2.-3. päivä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla (Chydenia, Runeberginkatu 22-24, Helsinki) seminaarin, jossa liike-elämän, tutkimuksen ja järjestöjen edustajat keskustelevat ajankohtaisista eettisistä haasteista globaalissa yritystoiminnassa. Ensimmäisenä päivänä mm. yritysten edustajien alustamia caseja Nokialta, Siemensiltä, Stora Ensolta ja Nesteeltä. Toisena päivänä esitelmöimässä tutkijoita paitsi lukuisista yliopistoista myös muista organisaatioista. Molempina päivinä mukana myös lukuisa joukko muita mielenkiintoisia kommentaattoreita ja puhujia aina ministeriöistä järjestökentälle. Tarkan ohjelman saa minulta (maarit.laihonen@aalto.fi).

Jos olet siis kiinnostunut yritystoiminnan etiikasta globaalissa toimintaympäristössä ja yritysvastuun yhteiskunnallisista ja poliittisista ulottuvuuksista, niin tutkimuksesta kuin käytännöstäkin, ilmoittaudu viimeistään 15.8.2010 osoitteeseen maarit.laihonen@aalto.fi. Seminaariin ei ole osallistumismaksua, mutta rajatun tilan yms. takia ilmoittautumiset tarvitaan. Ilmoitathan päivät joihin haluat osallistua sekä organisaatiosi ja statuksesi (tutkija, opiskelija jne.).

Kutsua saa levittää.

Lämpimästi tervetuloa!

Vastailen mielelläni kaikkiin seminaaria ja verkostoa koskeviin kysymyksiin!

Järjestävän ryhmän puolesta,
Maarit Laihonen
Projektikoordinaattori
Yritysvastuun politiikan tutkimusverkosto
s-posti: maarit.laihonen@aalto.fi

Tutkimusverkoston kesätapaaminen 7.6.2010

2010-07-02T09:19:00.001+03:00

Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston kesäpäivään kokoontui parisenkymmentä tutkijaa ja muuta kiinnostunutta kuulemaan, mitä yritysvastuun tutkimuksessa on viime aikoina tapahtunut, ja jakamaan ajatuksia verkoston tulevaisuudesta.

Päivän aluksi Jukka Mäkinen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) kertoili verkoston viimeaikaisia kuulumisia, sekä 2.-3.9. järjestettävän seminaarin vaiheista. Tämän jälkeen professori Minna Halme esitteli Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmän (CESR) käynnissä olevia ja tulevaa tutkimusta (http://www.hse.fi/FI/research/t/p_19/environment/introduction/). Oxfordin yliopistossa jatko-opintojaan suorittava Ville-Pekka Sorsa pohti yritysvastuun poliittisia tiloja, jonka jälkeen Pekka Isosomppi (jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto) analysoi yritysvastuun ja etiikan dynamiikkaa.

Iltapäivällä kuulimme vielä Jussi Pakkasvirran (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja, Helsingin yliopisto) kokemuksia hänen tutkimuksestaan Etelä-Amerikassa sellu- ja paperiteollisuuden yhteiskuntavastuukysymysten parissa (http://www.helsinki.fi/hum/ibero/pakkasvirta/). Tampereen yliopiston RESPMAN-tutkimusryhmän tutkimuksesta olivat kertomassa jatko-opiskelijat Anna Heikkinen ja Hannele Mäkelä (http://uta.fi/laitokset/jola/projects/respman/index.php). Martin Fougère kävi kertomassa keväällä 2011 järjestettävästä CR3-konferenssista, jonka Hanken järjestää yhteistyössä ranskalaisen ja brasilialaisen kauppakorkeakoulujen kanssa (http://www.cr3.fi). Verkostolaisten kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa CR3-konferenssin sivuihin, erityisesti kiinnostaviin työpajojen teemoihin, ja ohjelmastakin lienee piakkoin luvassa lisätietoa.

Kiitos kaikille kesäpäivän osallistujille – toivottavasti kesäpäivästä saadaan verkostolle jatkuva perinne!

First CR3 conference, Hanken, April 8-9 2011

2010-05-25T14:19:00.004+03:00

The first CR3 conference will be organized at Hanken School of Economics on April 8-9 2011. Its overall theme 'The Power of Responsibility' and its different streams - with notably one stream on 'articulating the political role of business through CR', but also explicit or implicit political problematizations in most other streams - should be of particular interest to the CR-politics network. The CR3 conference results from cooperation between three business schools who have been among the first to adopt the United Nations Principles for Responsible Management Education (UNPRME): Audencia Nantes School of Management (France), Hanken School of Economics in Helsinki (Finland) and ISAE/FGV in Curitiba (Brazil).

The deadline for abstract submission to the convenors of the targeted stream and submissions@cr3.fi is November 15, 2010. Please check the conference homepage http://www.cr3.fi for more information, and send an e-mail to info@cr3.fi if you have any questions about the conference. We are very much looking forward to submissions from members of CR-politics and other scholars / doctoral students from both Finland and abroad!

Martin Fougère
On behalf of the organizing committee of the CR3 conference

Call for papers: Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet -seminaari 2.-3.9.2010

2010-05-17T15:33:00.001+03:00

Yritysvastuun politiikan tutkimusverkosto järjestää 2.-3.9.2010 seminaarin teemalla ”Suomalaisyritysten globaalit eettiset haasteet” Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla.

Seminaarin ensimmäinen päivä on perustuu pitkälti yritysten edustajien alustuksiin käytännön eettisistä ongelmista globaalissa liiketoiminnassa. Toinen päivä on perinteisemmin tutkimuspainotteinen. Tavoitteenamme on saada aikaan uudenlainen keskusteleva seminaari, joka ylittää rajat yhteiskunnan toimijoiden ja eri tieteenalojen välillä, ja luoda näin uutta tietoa tulevaisuuden yritysvastuusta ja sen tutkimusta varten.

Nyt etsimme kiinnostuneita tutkijoita kaikilta tieteenaloilta esittelemään tutkimustuloksiaan ja teoreettisia avauksia globaalin yritysvastuun alueelta seminaarin toiseen päivään (3.9.). Toivotamme tervetulleeksi tutkimuksia yritysvastuun poliittisista ulottuvuuksista ja globalisaation merkityksestä yritysvastuun politiikassa sekä avauksia siitä, miten yritysvastuun tulevaisuus näyttäytyy tässä viitekehyksessä. Esitysten ei tarvitse perustua valmiisiin tutkimustuloksiin. Esitysehdotukset voi lähettää vapaamuotoisesti kirjoitettuna max A4-mittaisena Maarit Laihoselle (maarit.laihonen@hse.fi) 18.6.2010 mennessä.

Annan mielelläni lisätietoja niin seminaarin ohjelmasta kuin tutkimusverkostostakin, joka sai alkunsa keväällä 2009 järjestetyssä tutkijatapaamisessa.

Viestiä cfp:sta saa levittää.

Järjestelytoimikunnan puolesta,
Maarit Laihonen
Verkoston projektikoordinaattori

Yritysvastuun määrittely on politiikkaa

2010-04-13T17:34:00.003+03:00

Filosofi Nancy Fraser puhuu uusimmassa kirjassaan Scales of Justice ”egalitarismin kahdesta dogmista”. Näistä oikeudenmukaisuusteorioiden yleisesti jaetuista oletuksista ensimmäinen on se, että oikeudenmukaisuutta tai tasa-arvoa puntaroidaan kansallisvaltion kansalaisten välisenä kysymyksenä, tai ”keynesiläis-westfalenilaisessa kehyksessä”, kuten Fraser asian myös ilmaisee. Tämä ensimmäinen dogmi on kuitenkin viime aikoina murtunut ja oikeudenmukaisuuden oikeasta ”kehyksestä” on tullut oma väittelynsä, jossa niin kansallisessa viitekehyksessä pitäytyvien kuin kosmopolitistisen etiikan kannattajienkin pitää perustella lähtökohtansa.

Toinen dogmi kuitenkin on Fraserin mukaan pitkälti purkamatta. Siinä on kyse siitä, miten oikeudenmukaisuuden viitekehys määritellään. Miten ratkaistaan kysymys siitä, kenen kaikkien välisestä suhteesta oikeudenmukaisuudessa on kyse? Useimmissa teorioissa vastaus löydetään Fraserin mukaan yhteiskuntatieteiden kuvaamista rakenteista ja kausaalisuhteista. Niihin eri tavoin viittaamalla eri teoriat päätyvät toisistaan poikkeaviin näkemyksiin esimerkiksi siitä, onko rikkaalla Pohjoisella oikeudenmukaisuuteen perustuvia velvoitteita auttaa köyhän Etelän ihmisiä.

Tällaisessa oikeudenmukaisuuden viitekehyksen määrittelyssä on Fraserin mielestä kyse dogmista siksi, että vaikka siinä käytetyt rajaukset ja määrittelyt esitetään empiriaan perustuvina, ne pitävät väistämättä sisällään myös normatiivisia ja tulkinnallisia oletuksia. Kysymys oikeudenmukaisuuden kannalta oleellisista yhteyksistä ihmisten välillä onkin kiistanalainen ja viime kädessä poliittinen kysymys, ja sellaisena se pitäisi Fraserin mielestä myös esittää: avoimena laajalle keskustelulle, jota voidaan arvioida demokraattisen legitimiteetin näkökulmasta.

Miten tämä liittyy yritysvastuuseen? Minusta paljonkin. Myös yritysvastuun keskusteluissa etsitään oikeuksien ja velvollisuuksien ulottuvuuksia maailmassa, jossa kansallisvaltio näyttäytyy koko ajan mielivaltaisempana rajauksena; niissäkin esiintyy kyseenalaistamattomia oletuksia siitä, mitkä ovat vastuiden kannalta relevantteja suhteita ihmisten, tai yritysten ja ihmisten, välillä; ja niissäkin ratkotaan asiantuntemuksen nimissä kysymyksiä, jotka ovat viime kädessä syvästi poliittisia.

Käyköön tämä minun johdatuksestani blogin teemaan!

Jussi Pakkasvirran haastattelu Tietysti.fi:ssä

2010-03-31T19:38:00.000+03:00

Pakkasvirta puhuu yritysten kohtaamista vastuullisuuden haasteista niiden toimiessa ulkomailla ja erilaisissa olosuhteissa. Eikä poliittisista kysymyksistäkään voida täysin irrottautua. Vaikka yrityksille maksimaalinen voitto näyttääkin usein liiketoiminnan ainoalta ulottuvuudelta, Pakkasvirta sanoo, että pitkän aikavälin paras toimintamalli voisikin löytyä kestävyyden ja riittävien voittojen tavoittelusta.

Haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.tietysti.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Yritysta-yhteiskuntavastuuseen/

Kotikentältä kohti yritysvastuun- ja kehitystutkimuksen haasteita

2010-03-23T12:36:00.024+02:00

Minna Halme, Nigel Roome & Peter Dobers nostavat Scandinavian Journal of Management (2009) -lehdessä esiin kiinnostavan kysymyksen yritysvastuun ja kehityksen välisistä suhteista. Heidän näkökulmastaan on paradoksaalista, että eniten tilaa ja tarvetta liikeyritysten vapaaehtoiselle yhteiskunnalliselle vastuulle näyttäisi olevan kehitysmaissa. Näissä yhteyksissä taloudelliselle toiminnalle puitteita luovat yhteiskunnalliset rakenteet ovat usein hauraita. Samalla vastuullisen liiketoiminnan hedelmistä on aitoa niukkuutta. Eikö siis juuri yhteiskunnan institutionaalisten vastuurakenteiden puute tai niiden heikkous yhdistettynä köyhyyden ongelmiin tarjoaisi yritysten vapaaehtoiselle vastuunkannolle otollisen tilaisuuden? Tämä tilaisuus jää kuitenkin usein käyttämättä. Halme, Roome & Dobers viittaavatkin tutkimuksiin, joiden pohjalta näyttää siltä, että juuri heikkojen yhteiskuntarakenteiden leimaamissa olosuhteissa yritysvastuu epäonnistuu liian usein? Näin eteemme on tuotu yksi yritysvastuun ja kehityksen ydinongelma.

Miten tätä ongelmaa olisi syytä lähestyä? Voimme pohtia tapojamme ymmärtää kehitys, yritysvastuu, yritysvastuun kontekstit jne. Halmeen, Roomen & Dobersin tapa nähdä yritysvastuun ja kehityksen paradoksi viittaa siihen, että oleellista yritysvastuun ja kehityksen ongelmien selvittämisessä on yhteiskunnallisten instituutioiden ja taloudellisten toimijoiden välisen dynamiikan laaja-alainen ja syvällinen ymmärtäminen. Tässä herääkin klassinen kysymys, onko yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys suurelta osin yhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden ja poliittisen kulttuurin pohjalta selittyvä ilmiö? Tähän liittyy jatkokysymyksenä se, mikä rooli yhteiskunnallisen kehityksen haasteiden selvittämisessä sitten jää taloudenpidolle, joka pohjautuu yritysten vapaaehtoiselle itsesäätelylle?

Tässä kohdin suomalainen tutkija kysyy itseltään, mistä suunnasta etsiä vastauksia näihin klassisiin ja vähemmän klassisiin kehityksen ongelmiin. Pitäisikö pakata kirjat ja suunnata Helsinki-Vantaan kautta kohti kehitysmaita? Ehkä mukavuudenhalusta tai eri niukkuuksista johtuen mieleen tulee myös toinen vaihtoehto. Miksi en sukeltaisi kotimaiseen talous- ja sosiaalihistoriaan? Onhan maamme näyttäytynyt ainakin lähimenneisyydessä eräänlaisena metsäteollisuuspaikkakuntien saaristona. Olenhan itsekin kotoisin yhdeltä noista. Voisiko näiden paikkakuntien kehityshistoria olla yritysvastuun ja kehityksen ongelmien tutkimuksen lähikenttä, josta voisi löytää myös hyvin vaativia oloja kestäviä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen siemeniä. Tähän kotikentällä tapahtuvaan yritysvastuun ja kehityksen ongelmien selvittämiseen löytyy avuksi laadukkaita kotimaisia talous- ja sosiaalihistorian tutkimuksia. Jossain vaiheessa avuksi tarvitaan myös historian tutkimuksen osaamista, jonka kansainvälinen taso on maassamme korkea ja Suomen historian tuntemuksen kohdalla se on varmaankin maailman parasta.

Blogi avattu!

2010-03-22T09:26:00.000+02:00

Yritysvastuun politiikan tutkimusverkoston blogi on nyt avattu. Pyrimme kertomaan mielenkiintoisimpia uutisia nimen mukaisesta aiheesta ja sen ympäriltä. Vakiokirjoittajat kertoilevat tuntojaan yritysvastuun käytännöstä ja tutkimuksesta. Tervetuloa lukemaan, kommentoimaan ja keskustelemaan!